Sähköautoilun yleistyminen on johtanut siihen, että latausinfrastruktuuri on nykyisin kiinteä osa liikekiinteistöihin kohdistuvaa sääntelyä. Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla asettaa konkreettisia vaatimuksia liikekiinteistöjen omistajille ja hallinnoijille sähköautojen latausmahdollisuuksien järjestämiseksi. Muutos tukee siirtymää kohti vähäpäästöistä liikennettä, mutta edellyttää kiinteistön omistajalta teknistä asiantuntemusta ja investointien suunnittelua. Säädösten noudattaminen tukee kiinteistön vetovoimaa tilanteessa, jossa yhä useampi työntekijä ja asiakas odottaa latausmahdollisuutta asioinnin aikana.
Mitä latauspistelaki vaatii liikekiinteistöiltä?
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) määrittelee säädöskohtaiset vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valvomat säädökset velvoittavat, että käytössä olevissa liikekiinteistöissä, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, on oltava asennettuna vähintään yksi lain vaatimukset täyttävä sähköautojen latauspiste. Lakisääteinen määräaika vaatimusten täyttämiselle oli 31.12.2024, joten velvoite on nykyisellään voimassa kaikkia soveltamisalaan kuuluvia kohteita koskien. Lain tarkoittama latauspiste on sähköautojen latauspiste (teholtaan vähintään 3,7 kW, varustettuna Type 2- tai CCS-liittimellä), eikä tavallinen pistorasia täytä tätä vaatimusta.
Velvoite koskee laajaa joukkoa rakennuksia, kuten toimistoja, kauppakeskuksia, hotelleja ja teollisuushalleja. Kiinteistön sähköjärjestelmän on kyettävä syöttämään virtaa latauslaitteelle turvallisesti. Lainmukaisten velvoitteiden huomioiminen ehkäisee osaltaan kiinteistön jäämistä jälkeen markkinoiden kehityksestä. Sähköautojen latauspisteet toimivat nykyään vetovoimatekijänä, joka voi vaikuttaa vuokralaisten pysyvyyteen ja asiakasvirtoihin.
Poikkeukset lain soveltamisessa
Latauspistelaki sisältää tarkat rajaukset sille, mitä kohteita velvoitteet koskevat. Lakia ei sovelleta mikroyritysten (alle 10 henkeä työllistävät yritykset, joiden vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa) omistuksessa ja käytössä oleviin rakennuksiin. Lisäksi velvoitteiden ulkopuolelle on rajattu puolustushallinnon rakennukset sekä sellaiset rakennukset, joissa ei käytetä energiaa sisäilmaston ylläpitoon (kuten kylmät varastot ja tietyt teollisuushallit).
Uudisrakentaminen ja laajat saneeraukset – porrastetut vaatimukset infralle
Kun kyseessä on uusi liikekiinteistö tai rakennus, johon kohdistuu laajamittainen korjaustyö, laki asettaa tiukemmat ehdot infrastruktuurille. Vaatimukset sähköautojen latauspisteiden ja latauspistevalmiuksien määrästä on kuvattu laissa porrastetusti pysäköintipaikkojen lukumäärän perusteella, jolloin kohteen koko määrittää suoraan teknisen toteutustarpeen.
Latauspistevalmius tarkoittaa rakennusvaiheessa suoritettavia tarvittavia suojaputkituksia tai kaapelihyllyjä. Näin varsinaisten latauslaitteiden asennus mahdollistuu myöhemmin ilman laajamittaisia maanrakennustöitä tai rakenteiden purkamista. Esivalmius tukee kiinteistön taloudellista ylläpitoa tulevaisuudessa. Kun infra on valmiina, sähköautojen määrän kasvuun vastaaminen vaatii pääasiassa sähköteknisiä asennuksia, eikä piha-aluetta tarvitse muokata raskaasti uudelleen.
Lainsäädännöllä pyritään siihen, että rakennuskanta tukee pitkällä aikavälillä kestävää liikkumista. Liikekiinteistön omistajalle tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää pysäköintialueitaan vastaamaan nykypäivän palvelutarpeita. Huolellinen sähkösuunnittelu edesauttaa sitä, että järjestelmä on lainmukainen, teknisesti toimiva ja laajennettavissa tulevien vuosien tarpeisiin.
Latausinfrastruktuuri osana kiinteistön arvonhallintaa
Latauspistelaki asettaa tekniset vähimmäisvaatimukset, mutta liikekiinteistön omistajalle sähköautojen latausmahdollisuuden kehittäminen voi toimia myös strategisena investointina. Nykyaikainen talotekniikka ja sähköisen liikenteen tuki voivat parantaa kohteen markkinahoukuttelevuutta. Monet yritykset ja työntekijät ottavat toimitilavalinnoissaan huomioon sen, miten sujuvasti arjen logistiikka – kuten auton lataaminen työpäivän aikana – on järjestettävissä.
Sähköauton latauspisteiden suunnittelu on suositeltavaa integroida osaksi kiinteistön pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmaa (PTS). Kun järjestelmä rakennetaan kerralla skaalautuvaksi, vähennetään riskiä sille, että infrastruktuuria jouduttaisiin purkamaan tai muuttamaan kalliisti jo muutaman vuoden kuluttua. Tämä edellyttää riittävän väljiä kaapelireittejä ja sähkökeskuksia, jotka mahdollistavat latauspisteiden määrän lisäämisen myöhemmin.
Valvonta ja säädösten noudattamatta jättämisen seuraukset
Latauspistelaki liikekiinteistöille asettaa velvoitteita tiettyjen pysäköintialueiden varustamiselle sähköautojen latauspisteillä tai valmiuksilla. Lain noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Kyseessä on lakisääteinen velvoite, jonka huomiotta jättäminen voi käynnistää viranomaisten hallinnolliset pakkokeinot.
Valvovalla viranomaisella on oikeus asettaa velvoitteiden tehosteeksi uhkasakko tai määrätä korjaustoimenpiteitä, mikäli kohteessa ei täytetä säädettyjä vaatimuksia. Laiminlyönnit voivat lisäksi vaikuttaa vahinkotilanteissa vakuutuskorvausten käsittelyyn tapauskohtaisesti, mikäli suojeluohjeita tai lainsäädäntöä on todettu rikotun.
Lakisääteisten vaatimusten täyttämättä jättäminen voi johtaa viranomaisohjaukseen ja pakkokeinoihin – mutta merkittävä kielteinen vaikutus voi näkyä myös kiinteistön teknisenä vanhentumisena sekä kilpailukyvyn ja käyttöasteen heikkenemisenä vuokramarkkinoilla.
Käytännössä velvoitteiden huomioiminen on keskeinen osa kiinteistön säädöksenmukaista ylläpitoa ja hallinnollista riskienhallintaa.
Asiantuntija tukee teknisessä toteutuksessa
Siirtyminen sähköiseen liikenteeseen on yhteiskunnallinen suuntaus, jota tuetaan tarvittaessa erilaisilla julkisilla avustuksilla. Kiinteistöjen hankkeissa on suositeltavaa seurata Business Finlandin tai muiden virallisten tahojen kulloinkin tarjoamia energiatuki- ja avustusmahdollisuuksia. Ammattitaitoinen sähkösuunnittelija avustaa siinä, miten sähköautojen latauspisteet liikekiinteistöön tai sähköauton latauspiste taloyhtiöön voidaan toteuttaa teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
Latauspistelainsäädäntö osoittaa sähköisen liikenteen vakiinnuttaneen asemansa osana yhdyskuntatekniikkaa. Laki määrittää raamit, mutta asiantunteva sähkösuunnittelu auttaa täyttämään ne pitkäikäisillä ja kiinteistön kokonaisvaltaista sähkönjakelua tukevilla ratkaisuilla. Kun tekniset valinnat pohjautuvat huolelliseen esiselvitykseen, latausjärjestelmästä saadaan parhaat edellytykset palvelemaan kiinteistön käyttäjiä luotettavasti tulevina vuosina.
Säädösten vaatimusten täyttäminen ja oikeiden teknisten ratkaisujen valinta edellyttävät sähköverkon kapasiteetin sekä kuormanhallinnan tarkkaa tuntemusta. Ennakoiva suunnittelu on yleensä taloudellisempaa kuin kiireessä suoritetut muutostyöt viranomaisvaatimusten kynnyksellä. Ammattilaisen laatima sähkötekninen suunnitelma edesauttaa sitä, että kiinteistö vastaa tulevaisuuden tarpeisiin hallitusti.
